Thomas Nybergh

Panu Horsmalahti on kirjoittanut blogiinsa seksistä ja miehiin kohdistuvasta syrjinnästä jo moneen otteeseen.

Eräässä artikkelissaan hän ottaa suoraan kantaa seksi- ja parisuhdemarkkinoihin.

Horsmalahden mielipiteitä ja henkistä kypsyyttä on laajasti kyseenalaistettu. Kokonaisarvioni on kuitenkin että Horsmalahden rohkeasti esiintuomat ongelmat liikkuvat “jännän äärellä”, vaikka hänen lähestymissuuntansa on absurdi ja tekstin sävy saattaa vaikuttaa vihamieliseltä, provosoivalta tai jopa tasa-arvokeskustelua parodisoivalta.

Syrjittyjä, yksinäisiä, myös seksuaalisesti eristettyjä miehiä, on olemassa. Ujous, introverttius, autismi/asperger-spektrumin oireryhmä, fyysiset tai henkiset kehitysvammat eivät ole laajasti ymmärrettyjä asioita sekä stigman ja pilkan kohteita. Henkilö, jonka käyttäytyminen tai mieltymykset poikkeavat  suuresta massasta  saattaa törmätä vaikeuksiin suhdemarkkinoilla. Yhteiskunnan ja kulttuurin asettamat paineet antavat aika kummallisen kuvan seksuaalisuudesta epävarmoille yksilöille.

Mutta onko tämä perinteinen sukupuolten välinen tasa-arvo-ongelma joka johtuu yhteiskunnan säännöistä, ja on verrattavissa miesten asevelvollisuuten? Tuskin. Yksinäisyys on koko yhteiskunnan vaiva.

Horsmalahden kirjoituksissa vaikuttaa välillä myös unohtuvan, että seksi yhdynnän muodossa yleensä on ihmisten välisen vuorovaikutuksen sivutuote ja osa monimutkaista sosiaalista käyttäytymismallia, ei köyhiltä kansoilta riistetty luonnonvara. Koska seksi onkin sosiaalinen asia, on turhaa valittaa puutteellisista ihmissuhteista, mukaanlukien seksistä, jos ei ole valmis muuttamaan omaa asennettaan ja parantamaan omia sosiaalisia kykyjään.

Mutta onko Horsmalahden suosikkiesimerkki, vastoin tahtoaan yksinelävät heteromiehet legitiimi ja laaja hyvinvointiongelma? Minusta tämä kuulostaa jo järkevältä määrittelyltä.

Erilaisia tapoja tyydyttää itseään on olemassa, mutta hyvinvoinnin kannalta yhtä tärkeää olisivat myös  lääketieteelliset, helposti saatavilla olevat  ja turvalliset keinot lievittää omaa seksihalua. Nämä mahdollisuudet eivät ole laajasti käsiteltyjä yhteiskunnassamme. En itse tiedä miten hormoniterapia vaikuttaisi sosiaalisiin taitoihin ja läheisyyden tarpeeseen, joista hyvä parisuhde myös pitäisi huolta.

Horsmalahti kannattaa prostituution laillistamista. Mielestäni seksin myynnin tai ostamisen kriminalisointi on turhaa riskipeliä, koska se saattaa, kuten huumeiden kriminalisointi, vahvistaa järjestäytyneen rikollisuuden asemaa. Mutta Horsmalahden ehdottamaan yhteiskuntaan integroidun seksikauppajärjestelmään kuuluisi, nykytilan stigmaongelmien lisäksi, vaikeita työturvallisuuskysymyksiä, jotka vihreiden Mari Saario mainitsee vastauksessaan Horsmalahdelle.

Vaikka itse elänkin suhteessa, Horsmalahden kömpelösti esittämä ajatusmaailma ja ongelma-alueet ovat tuttuja ja ovat aiheuttaneet rajattomasti ärsyyntymystä minullekin. Horsmalahden sukupuolten erojen vastakkainasettelusta en piittaa ja aspergeroireiden ym. itsediagnosointien ja siihen liittyvän itsesäälin inflaatio on netissä jo vanha läppä. Mutta sosiaalisten kykyjen erilaisuus ja nuorten tarve ymmärtää omat, mahdollisesti valtaväestöstä eroavat persoonallisuutensa, ovat tärkeitä asioita.

En koskaan ole nauttinut erityisen monesta yleisestä tavasta liikkua ihmisten seurassa. Alkoholi on tylsä huumausaine ja paremmista vaihtoehdoista ei Suomessa saisi edes keskustella. Baarit ovat meluisia ja ihmismassat ääliömäisiä; esiintyvät muusikot ovat haukkunet minua klubikeikoilla, koska en suostu tanssimaan. Jotkut selvästi pitävät rauhallisia ihmisiä uhkaavina. Olemme kai kaikki kouluampujia tai jotain.

Vaikka en pidä ihmismassoista arvostan silti ihmisiä ja sosiaalista kanssakäymistä. Nautin suuresti illanvietosta kavereiden seurassa mukavissa ympäristöissä, joissa äänitaso sallii myös järkevän keskustelun. Introvertin sosiaalinen ongelma, joka ei rajoitu parisuhdemarkkinoihin, on se että uudet, samanmieliset mahdollisesti kiinnostavat henkilöt istuvat ujoina omissa nurkissaan jossain. Monen nörttiporukan sukupuolijakautuma aiheuttaa myös kiusallisia tilainteita, joissa naiset ympäröidään sellaisella surkuhupaisalla sirkuksella, josta kannattaa ottaa tietynlaista etäisyyttä jos haluaa säilyttää jonkinlaista itsekunnioitusta.