Thomas Nybergh

  • Home
  • Contact details
  • Notes
  • På svenska
  • Suomeksi
  • Notes and essays updates feed
«Tarjouspyyntö www.kuvalauta.fi -sivuston hostaamisesta
Granskning av Helsingfors befolkningsstruktur som ogynnsamm grogrund för popelitism »

Irtoajatuksia nörttimiehistä ja seksistä

Sunday, October 10th 2010, 18:27 UTC Published in in Finnish, notes  |  2 Comments

Panu Horsmalahti on kirjoittanut blogiinsa seksistä ja miehiin kohdistuvasta syrjinnästä jo moneen otteeseen.

Eräässä artikkelissaan hän ottaa suoraan kantaa seksi- ja parisuhdemarkkinoihin.

Horsmalahden mielipiteitä ja henkistä kypsyyttä on laajasti kyseenalaistettu. Kokonaisarvioni on kuitenkin että Horsmalahden rohkeasti esiintuomat ongelmat liikkuvat “jännän äärellä”, vaikka hänen lähestymissuuntansa on absurdi ja tekstin sävy saattaa vaikuttaa vihamieliseltä, provosoivalta tai jopa tasa-arvokeskustelua parodisoivalta.

Syrjittyjä, yksinäisiä, myös seksuaalisesti eristettyjä miehiä, on olemassa. Ujous, introverttius, autismi/asperger-spektrumin oireryhmä, fyysiset tai henkiset kehitysvammat eivät ole laajasti ymmärrettyjä asioita sekä stigman ja pilkan kohteita. Henkilö, jonka käyttäytyminen tai mieltymykset poikkeavat  suuresta massasta  saattaa törmätä vaikeuksiin suhdemarkkinoilla. Yhteiskunnan ja kulttuurin asettamat paineet antavat aika kummallisen kuvan seksuaalisuudesta epävarmoille yksilöille.

Mutta onko tämä perinteinen sukupuolten välinen tasa-arvo-ongelma joka johtuu yhteiskunnan säännöistä, ja on verrattavissa miesten asevelvollisuuten? Tuskin. Yksinäisyys on koko yhteiskunnan vaiva.

Horsmalahden kirjoituksissa vaikuttaa välillä myös unohtuvan, että seksi yhdynnän muodossa yleensä on ihmisten välisen vuorovaikutuksen sivutuote ja osa monimutkaista sosiaalista käyttäytymismallia, ei köyhiltä kansoilta riistetty luonnonvara. Koska seksi onkin sosiaalinen asia, on turhaa valittaa puutteellisista ihmissuhteista, mukaanlukien seksistä, jos ei ole valmis muuttamaan omaa asennettaan ja parantamaan omia sosiaalisia kykyjään.

Mutta onko Horsmalahden suosikkiesimerkki, vastoin tahtoaan yksinelävät heteromiehet legitiimi ja laaja hyvinvointiongelma? Minusta tämä kuulostaa jo järkevältä määrittelyltä.

Erilaisia tapoja tyydyttää itseään on olemassa, mutta hyvinvoinnin kannalta yhtä tärkeää olisivat myös  lääketieteelliset, helposti saatavilla olevat  ja turvalliset keinot lievittää omaa seksihalua. Nämä mahdollisuudet eivät ole laajasti käsiteltyjä yhteiskunnassamme. En itse tiedä miten hormoniterapia vaikuttaisi sosiaalisiin taitoihin ja läheisyyden tarpeeseen, joista hyvä parisuhde myös pitäisi huolta.

Horsmalahti kannattaa prostituution laillistamista. Mielestäni seksin myynnin tai ostamisen kriminalisointi on turhaa riskipeliä, koska se saattaa, kuten huumeiden kriminalisointi, vahvistaa järjestäytyneen rikollisuuden asemaa. Mutta Horsmalahden ehdottamaan yhteiskuntaan integroidun seksikauppajärjestelmään kuuluisi, nykytilan stigmaongelmien lisäksi, vaikeita työturvallisuuskysymyksiä, jotka vihreiden Mari Saario mainitsee vastauksessaan Horsmalahdelle.

Vaikka itse elänkin suhteessa, Horsmalahden kömpelösti esittämä ajatusmaailma ja ongelma-alueet ovat tuttuja ja ovat aiheuttaneet rajattomasti ärsyyntymystä minullekin. Horsmalahden sukupuolten erojen vastakkainasettelusta en piittaa ja aspergeroireiden ym. itsediagnosointien ja siihen liittyvän itsesäälin inflaatio on netissä jo vanha läppä. Mutta sosiaalisten kykyjen erilaisuus ja nuorten tarve ymmärtää omat, mahdollisesti valtaväestöstä eroavat persoonallisuutensa, ovat tärkeitä asioita.

En koskaan ole nauttinut erityisen monesta yleisestä tavasta liikkua ihmisten seurassa. Alkoholi on tylsä huumausaine ja paremmista vaihtoehdoista ei Suomessa saisi edes keskustella. Baarit ovat meluisia ja ihmismassat ääliömäisiä; esiintyvät muusikot ovat haukkunet minua klubikeikoilla, koska en suostu tanssimaan. Jotkut selvästi pitävät rauhallisia ihmisiä uhkaavina. Olemme kai kaikki kouluampujia tai jotain.

Vaikka en pidä ihmismassoista arvostan silti ihmisiä ja sosiaalista kanssakäymistä. Nautin suuresti illanvietosta kavereiden seurassa mukavissa ympäristöissä, joissa äänitaso sallii myös järkevän keskustelun. Introvertin sosiaalinen ongelma, joka ei rajoitu parisuhdemarkkinoihin, on se että uudet, samanmieliset mahdollisesti kiinnostavat henkilöt istuvat ujoina omissa nurkissaan jossain. Monen nörttiporukan sukupuolijakautuma aiheuttaa myös kiusallisia tilainteita, joissa naiset ympäröidään sellaisella surkuhupaisalla sirkuksella, josta kannattaa ottaa tietynlaista etäisyyttä jos haluaa säilyttää jonkinlaista itsekunnioitusta.

Responses

Feed Trackback Address
  1. Herrasmiesklubi ja feministinen salaliitto | Lilja Tamminen says:

    October 10th, 2010 at 18:40 (#)

    […] Jos maskulinistit haluavat tulla vakavasti otetuksi ja kypsäksi liikkeeksi, saisivat miesasiainliikkeen edustajat toden teolla oppia ilmaisemaan itseään tavalla, joka ei heti provosoi lukijaa reagoimaan tekstiä vastaan tunteellisesti, oli asia miten provosoiva tahansa. Toisaalta vaikea ongelma on se kapeakatseisuus; jos jokin asia koskettaa suurta määrää miehiä, kannattaisi maskulinistien yrittää vedota kaikkiin muihinkin joita asia koskettaa sen sijaan, että sulkisi kaikki muut osapuolet ulos keskustelusta ylenpalttisella äijäretoriikalla joka käsittelee niitä ongelmia vain siinä tarkassa ilmenemismuodossa, joka kirjoittajalle vaikuttaa olevan ajankohtainen. Jos esimerkkinä käytän Horsmalahden avaamaa seksikeskustelua, voin todeta, että läheisyyden puute on todellinen ongelma joka koskettaa varsin monia ihmisryhmiä, mutta Horsmalahti maskulinistina käsittelee asiaa vain ongelmana millaiseen reikään epäviehättävät heteromiehet pääsevät purkamaan päivittäiset siemensyöksynsä — muoviseen vai elävään. Samalla hän vaikutti unohtavan, että niillä kävelevillä rei’illäkin on ihan omat mielipiteensä ja tunteensa asiasta. Tai, siteeratakseni puoluetoveri Nyberghiä: […]

  2. Panu Horsmalahti says:

    October 10th, 2010 at 20:34 (#)

    “Horsmalahden kirjoituksissa vaikuttaa välillä myös unohtuvan, että seksi yhdynnän muodossa yleensä on ihmisten välisen vuorovaikutuksen sivutuote ja osa monimutkaista sosiaalista käyttäytymismallia, ei köyhiltä kansoilta riistetty luonnonvara. Koska seksi onkin sosiaalinen asia, on turhaa valittaa puutteellisista ihmissuhteista, mukaanlukien seksistä, jos ei ole valmis muuttamaan omaa asennettaan ja parantamaan omia sosiaalisia kykyjään.”

    Miesten pelimiestaitojen parantaminen ei muuta seksin epätasa-arvon perusongelmaa, eli kysynnän ja tarjonnan eroja. Se voi joko aiheuttaa inflaatiota naisten iskemistaidossa, jolloin tilanne ei tosiasiallisesti muutu. Toisaalta seksin määrän käyrä voi tasoittua, jos pelimiestaidot tasoittuvat (eli siis alfat saavat vähemmän seksiä, joka siirtyy atm-ktm ryhmiin).

    Miesten syyllistäminen seksin saannista on turhaa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Seksin puute on sosiaalinen ongelma, eikä se ratkea syyllistämällä kärsijöitä. Köyhiä tai alkoholisteja on syyllistetty vuosisatoja, eikä haukkuminen ole ratkaissut näitä sosiaalisia ongelmia.

Leave a Response

Where am I?

You've landed on Thomas Nybergh's personal site. This section is an occasionally expanded essay collection.

For more timely updates on things I find interesting, follow my link blog, Facebook or Twitter silliness.

My contact details are listed here as well.



©2020 Thomas Nybergh
This site runs on WordPress using a slightly modified Gridline Lite theme.